Musiikin avulla oppii puhumaan saamea 

– Riippumatta siitä, kuinka paljon tai vähän osaat kieltä, on tärkeää yrittää puhua. Aiemmin ”kielellistä häpeää” kokeneen Cecilia Dyrøyn tämän vuoden Sámi Grand Prix’n lauluosuuden voitto muutti kaiken.

Laululla “Mannem åajaldahteme” voitti ByCecilia laulukilpailun. Ennen Sámi Grand Prix 2024:ää hän ei ollut uskaltanut kirjoittaa tai laulaa saameksi, kun ajatteli että ei osaa kieltä tarpeeksi hyvin.  

– Saameksi laulaminen merkitsee minulle todella paljon. Se tunne, joka minulla oli, kun minun ensimmäinen lauluni eteläsaameksi valmistui, on sanoin kuvaamaton.  Se oli sekoitus ylpeydestä, pelosta, osaamisesta ja tunne että ”tämä olen minä!”  

-Miksi sinulle on tärkeää laulaa saameksi? 

Musiikin avulla voin oppia kieltä.  Ja vaikka en vielä puhu eteläsaamea niin sujuvasti, on hyvä tunne päästä laulamaan.  Samalla minusta tuntuu, että saamenkieliset sanat virtaavat kauniimmin ja antavat laululle erilaisen tunnelman kuin norjaksi ja englanniksi. Aahka (isoäitini) kutsui saamea laulavaksi kieleksi.   Ja se todella on! Toivon, että musiikin avulla innostan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia saamelaisnuoria käyttämään kieltään joko arkielämässä tai musiikissa.   

Tuntenut ”kielellistä häpeää” 

Cecilia pitää kieltä tärkeänä, koska se on niin suuri osa ihmisen identiteettiä. Hän kertoo, että nuorempana hän vältteli joskus suuria kokoontumisia, joissa tiesi, että täytyy puhua saamea.   

– Minulla on henkilökohtaisesti aina ollut vahva saamelainen identiteetti, mutta olen aina kuitenkin tuntenut itseni “puutteelliseksi “, kun en osannut suurta osaa omasta kielestäni.  Olen tuntenut kielellistä häpeää siitä, etten osaa puhua sujuvasti. Joka kerta, kun joku puhui minulle saamea enkä pystynyt vastaamaan siihen täysin, tunsin itseni aina hieman ”huonommaksi” ja se vaikutti itsetuntooni. Nyt ymmärrän, etten ollut yksin näiden tunteiden kanssa, ja on ilahduttavaa olla osa sukupolvea, jolla on halu puhua saamea ja vahvistaa kieltä. 

Saamen kieli arjessa   

Cecilia puhuu hieman saamea arkielämässä, erityisesti perheensä kanssa. Hän norjalainen asuinkumppaninsa on utelias ja innokas kielen tukija.   

– Käytän paljon sanakirjaa, kun mietin tiettyjä sanoja, ja yritän miettiä taivutusmuotoja ja lauserakennetta lenkillä ollessani.  Kun olen kääntänyt laulun eteläsaameksi, käytän useita päiviä sanoitusten lukemiseen ymmärtääkseni suoran käännöksen ja lauserakenteen.   

Kielen valoisa tulevaisuus 

Mitä mieltä olet saamen kielten nykytilanteesta? 

– Mielestäni se on parempi kuin muutama vuosi sitten. Kielet ovat yhä uhanalaisia, ja meillä on vielä pitkä matka edessämme. Suurena apuna ovat tietysti kaksikieliset kunnat, kielen näkyvyys eri paikoissa ja mahdollisuus oppia saamen kieliä. Uskon, että tulevaisuus on valoisa, sillä kuulun motivoituneeseen sukupolveen, joka arvostaa sekä kieltä että kulttuuria ja pyrkii siirtämään sen tuleville sukupolville. 

-Mitä yksittäiset ihmiset voivat tehdä saamen kielen säilyttämiseksi, mikä on paras vinkkisi?   

– Kielen käyttäminen jokapäiväisessä elämässä on varmaan paras ja tärkein vinkki.   Riippumatta siitä, kuinka paljon tai vähän osaa kieltä, on tärkeää pyrkiä puhumaan.