-Kielessä on terveys 

Saamen kieli ei ole vain kieli, vaan se avaa turvallisuuden ovia, kun saamenkielinen potilas käy lääkärissä ja saa puhua omaa äidinkieltään.  Näin saa parempaa apua.  

Anna Lájla Westerfjell Kalstad on Kautokeinon kunnanlääkäri ja pitää saamen kieltä tärkeänä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.  

– Kielessä on kyse siitä, kuka olet ja miltä sinusta tuntuu.   Näemme, että kielen menettäminen vaikuttaa kielensä menettäneiden identiteettiin ja myöskin terveyteen.   

– Miksi äidinkieli on tärkeä saamenkielisten potilaiden kanssa kommunikoidessa? 

– On aivan selvää, että kun ihminen on sairas tai vaikeassa tilanteessa, niin      hänen tarvitsee kommunikoida turvallisella kielellä, jotta tietää, että se mitä sanotaan, on oikein. Se koskee sekä lääkäriä että potilasta. Huomaan, kun potilaat pääsevät puhumaan saamea, niin he ovat luottavaisempia    ja kertovat kokonaiskuvan, eivät salaile, kun luottavat. Kun saa puhua omaa kieltään, tulevat tunteet enemmän esille. Kun kertoo kivusta, on luonnollista    kertoa myös siihen liittyvistä peloista, Westerfjell Kalstad selittää. 

Parempi viestintä 

Westerfjell Kalstad kertoo, että myös itse kommunikoi paremmin potilaiden kanssa, kun ei ole niin  teknistä, kun lääkäri pääsee lähemmäs saamenkielistä potilasta, kun ymmärtää kulttuuria ja yhteyksiä. Jos on puutteellinen kulttuurin ymmärrys, niin voi käydä niin, että kaikki ohjeet eivät tule oikein.  

– Ohjeet tulee soveltaa kansalle ja heidän tapoihinsa. Ei täällä (Kautokeinossa/Guovdageaidnu) sovi esimerkiksi neuvoa vanhuksia  käymään kuntosalilla. Eivät he ole tottuneet sellaisiin ja ei täällä ole samanlaista tarjontaa,  kuin suurissa paikoissa.   

– Vaarallista jos ei ymmärrä 

– Mitä voi tapahtua jos sairas potilas ei pääse selittämään asiaa äidinkielellään? 

– Voi tapahtua vaarallisia asioita, jos vaarallinen tauti ei tule esille, kun ei tule ymmärretyksi. Voi olla vaarallista, kun hätäkeskuksessa ei aina puhuta saamea. Toinen esimerkki on, jos potilas on saanut käydessään diagnoosin, mutta ei ole ymmärtänyt mitä on sanottu, kun ei ole tuntenut oloaan turvalliseksi eikä ole rohjennut kysyä. Ei tarvitse olla pelkästään niin, että ei ymmärrä kieltä. Kun pääset puhumaan saamen kieltä, huomaat kysyä myös muuta, mitä et huomannut kysyä, kun puhuit norjaa.  

– Norjan kieli luo vähän etäisyyttä ja terveys on henkilökohtaista. Kun selitän saameksi, niin he joita tiedot koskevat ymmärtävät paremmin.   

Valitsi työskentelyn saamelaisalueilla 

Ánne Lájla päätti muutama vuosi sitten taas muuttaa Kautokeinoon (Guovdageaidnu) ja aloittaa työskennellä siellä. Hän tunsi vastuuta palata Saamenmaalle. Kotipaikassaan hän puhuu saamen kieltä joka päivä työkavereidensa kanssa ja potilaiden kanssa, kun lähes kaikki ovat pelkästään saamenkielisiä potilaita.  

– On tärkeää, että sekä minä ja he pääsevät puhumaan saameksi. Tiedän saamenkielisen lääkärin olevan hyvin  hyödyllinen yhteiskunnassa, ja se antaa minulle hyvin paljon, kun pääsen työskentelemään saamelaisten kanssa. Muutin myös takaisin Kautokeinoon, koska halusin lasten oppivan saamen kieltä luonnollisessa saamelaisessa ympäristössä.   

– Mitä ajattelet saamen kielten tulevaisuudesta? 

– Olen hieman optimistinen kun näkee, että yhä useammat käyttävät saamea. Monet haluavat puhua enemmän saamen kieltä ja oppia saamea. Ajattelen, että on hyvä alku. Nykyään monet nuoret kommunikoivat englanniksi, täytyy muistaa että saamen kielen tilanne on hauras. Jos olisi luonnollista kirjoittaa saameksi kuten snapissa ja muuten sosiaalisissa medioissa, niin pysyy arkipäivän kielenä. Jotta saamen kieli pysyy yhä kommunikointikielenä meidän täytyy olla määrätietoisia, ja muistuttaa lapsille ja nuorille heidän vastuustaan säilyttää saamenkieli.