Aalmugijkoskâsâš Kielâokko 2022
Gïelevåhkoe/ Giällavahkkuo/ Giellavahkko/ Giellavahkko/ Giellavahkku/ Kielâokko/ Ǩiõllneä’ttel/ Samisk språkvecka/ Samisk språkuke/ Saamen kielten viikko
Kielâokko kiddee huámmášume sämikieláid tääl niäljád tove maŋaluvâi. Sämitigeh Ruotâst, Taažâst já Suomâst kočoh puohâid uásálistiđ taan ohtsii tooimân páihálii, kuávlulii já aalmugijkoskâsii tääsist. Ulmen lii, ete sämikielah kullojeh, uáinojeh já toh kiävttojeh ohtsâškode puoh suorgijn Kielâoho ääigi. Kielâokko uárnejuvvoo ohhoost 43, 24.–30 roovvâdmáánu.
Kielâokko šoodâi Ovtâstum aalmugij (OA) algâaalmugkielâi ive ääigi (IYIL 2019). Tääl OA lii nomâttâm love ive paje 2022–2032 algâaalmugkielâi ihelohheen, the International Decade of Indigenous Languages (IDIL). Ihelohe kalga movtijdittiđ toimáid siäiluttiđ, suojâliđ já ovdediđ maailm puoh uccâ kielâid. Ohtsâš Kielâoho já algâaalmugkielâi ihelove lekkâmjuhle tuálloo 23. roovvâdmáánu Snåasest, Taažâst. Lekkâmjuhlijd uásálist Suu Majesteet Taažâ Kunâgâs Harald V. Lasseen uásálisteh Ruotâ Sämitige stiivrâ saavâjođetteijee, Taažâ Sämitige president já Suomâ Sämitige saavâjođetteijee já Taažâ Kieldâjá kuávluminister. Kielâoho lekkâmeh, moh tuállojeh jyehi ive pirrâ Säämi, láá merkkâ ohtsii juhlom já sämikielâi uáinojeijee toohâm aalgâtmân oles Säämist.
Tiäđuh tábáhtusâin pirrâ Säämi, Kielâoho ääigi kiävtust orroo designist já eres materiaalist, mii kiävttoo, láá www.giellavahkku.org
Kielâoho puáhtá čuávvuđ meid sosiaallijn mediain hashtagij vievâst:
- Maadâsämikielâ: #gïelevåhkoe
- Umesämikielâ: #giällavahkkuo
- Pittáámsämikielâ: #giellavahkko
- Julevsämikielâ: #giellavahkko
- Tavesämikielâ: #giellavahkku
- Anarâškielâ: #kielâokko
- Nuorttâlâškielâ: #ǩiõllneä’ttel
– Kielâoho ulmen lii pyehtiđ raajijd rastaldittee vuovvijn oovdân, ij tuše Säämist peic oles ohtsâškoddeest, tom rigesvuođâ, mii puoh sämikielâin lii. Mij halijdep lasettiđ tiäđuid sämikielâin já pajediđ sämikielâ status, iätá Håkan Jonsson Ruotâ Sämitige stiivrâ saavâjođetteijee.
– Lii suotâs uáiniđ maht sämikielah váldojeh huámmášumán já kiävttojeh Kielâoho ääigi. Mun puáđám eromâš ilolâžžân, ko mun lavkkiim siisâ purrâmuškáávpán já uáinám sämikielâlijd koolbâid. Lii mávsulâš teivâđ sämikielâ sárnoo párnáid, tastko tot muštâl, ete mon pyereest sämikielah vajeh, lasseet Jonsson.
– Raajijd rastaldittee Kielâokko lii tehálâš tondiet, ete sämikielah eelih Suomâ, Ruotâ, Taažâ já Ruošâ raajij rasta. Puoh sämmiláid lii luándulâš já tehálâš, ete mij oovtâst toohâp jieččân vááimu kielâ áárvu uáinojeijen já nanodep tom almolávt. Kielâokko lii oovtâstpargo sämikielâi uáinojeijen tohâmân já tiäđu lasseetmân tain oles ohtsâškoddeest. Oovtâst mij väldip stuárráb ovdâsvástádâs sämikielâi kulluumist, oinuumist já kiävtust ohtsâškode puoh suorgijn, iätá Sämitige president Silje Karine Muotka.
– Kielâoho ulmen lii kiddiđ almolávt huámmášume sämikieláid. Jis sämikielah kalgeh oinuđ já kulluđ ohtsâškode puoh suorgijn, te lii tehálâš, ete stuorrâ tuáimeeh uásálisteh taan tehálii paargon, já láá iššeen tohâmin sämikielâid uáinojeijen já paajeedmin tai status. Mađe eenâb toimâtteijeeh merideh toohâđ sämikielâid uáinojeijen, te tađe eenâb sämikielah uáinojeh. Mij avžuuttep puohâid uásálistiđ sämikielâi uáinojeijen tohâmân já paajeedmân. Sehe ucebeh já stuárráábeh tooimah láá teháliih, tiäddut Muotka.
– Puohah láá tiervâpuáttim uásálistiđ Kielâookon! Mun povdiim-uv puoh jieškote-uvlágán tuáimeid uásálistiđ: finnoduvah, seervih, siärváduvah, virgeomâhááh já ovtâskâs ulmuuh. Lii tehálâš, ete nuuvt maŋgâseh ko máhđulâš láá mieldi já uásálisteeh láá nuuvt vijđáht ko máhđulâš ohtsâškode sierâ suorgijn, vâi sämikielah uáinojeh Kielâohhoost pyereest já vijđáht. Mun tuáivum-uv ete nuuvt maŋgâseh ko máhđulâš láá perustum já pyehtih uásálistiđ Kielâookon, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.
– Mun tuáivum, ete Kielâookon uásálisteeh pyehtih jieijâs jyehipiäiválii tooimâst pyehtiđ sämikielâid oovdân. Juáhážân lii eromâš tehálâš pyehtiđ kuullâđ já kevttiđ jieijâs kielâ jieijâs aargâst. Kielâohhoost puáhtá-uv ovdâmerkkân kevttiđ sämikielâlijd uápistemkoolbâid, máinusteevstâid tâi veikâba sämikielâlijd kulluuttâsâid. Toos lasseen Kielâoho uásálisteeh pyehtih orniđ sierâlágán sämikieláid já -kulttuurân lohtâseijee tábáhtusâid. Uccâ-uv tavoh láá merhâšitteeh! Puoh tehálumos lii uásálistiđ já pyehtiđ sämikielâid oovdân Kielâohhoost tunjin olssâd tâi tooimân hiäivulijn vuovvijn, ciälkká Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.